Kuoleman kuvittaja / The Illustrator of Death

July 26th, 2012 Ville

Viime vuonna sain Helsingin Sanomilta sekä omaan että muotokuvattavien kuolemaan asti kestävän tilaustyön: muistokirjoitussivulle toivottiin klassisia mustavalkopotretteja edesmenneistä kansallisista merkkihenkilöistä.
     Oli helpotus päästä kuvittamaan vaihteeksi ilman käsitteellistä ideointia. Kokonaista ihmiselämää ei voisi tiivistää yhteen näkökulmaan. Sen sijaan tehtäväksi muodostui kuvata ihminen, ei ehkä sellaisena kuin hänet parhaiten muistetaan, vaan kunnioittavasti elämänsä illassa. Päätin välttää riutuneiden pitkäaikaissairaiden kuvausta ja etsiä referenssikuvia kunkin elämän terveestä ja tunnistettavasta myöhäisvaiheesta.
     Aikataulunkin puolesta on hyvä, ettei elämän mittaa tarvitse kiteyttää yhteen idealähtöiseen, visuaaliseen väittämään. Valmiin kuvan on synnyttävä kuolinuutisen ja painohetken välillä. Lukuisista merkkihahmoista olen tehnyt kuvan jo etukäteen. Lista lähitulevaisuuden vainajista saattaisi kiinnostaa juorulehtiä ja kenties vielä eläviä kohteita itsejäänkin. Kenen oletetaan siirtyvän pian ajasta iäisyyteen, ja kenen olevan tarpeeksi merkittävä, jotta asiaa edes pohdittaisiin… Pidättäydyn silti esittelemästä viime henkosiaan vetäviä julkisuuden hahmoja työhuoneemme tuoreita töitä esittelevässä näyteikkunassa.
     Kuoleman kuvittaja on kiehtova draamallinen aihe. Ennakoiko kuva kuolemaa, vai onko se osaltaan antamassa kuolevalle ikuista elämää? 

Helsingin Sanomat -newspaper commissioned me to do portraits of important deceased people to the obituary page. I wonder, if I’m just foreseeing people’s departure, or in some way giving them an eternal life?
     The commission will probably last until I too pass away. I doubt they’ll publish my self-portrait…

Back