Journalistisen kuvituksen merkitys III/IV / The Role of Journalistic Illustration III/IV

August 1st, 2011 Ville

Rajattomat mahdollisuudet
Sanomalehdissä käytettävät, monesti toisiinsa lomittuvat, kuvituksen lajit ovat karkeasti: käsitekuvitus (editorial illustration), karikatyyrit, reportaasi (paikan päällä tehty tai kuviteltu), pilapiirrokset, sarjakuvat, palstatunnukset ja muut toistuvat kuva-aiheet. Kuvituksella valotetaan politiikan, tekniikan, talouden, tieteen, uskonnon, psykologian, sosiaaliaiheiden, fiktion ym. aihepiirejä. Kuvituksen käyttöä ei rajoita tai puolla mikään aihepiiri sinänsä, kyse on aiheen käsittelytavasta.
     Visuaalisena elementtinä sanomalehtikuvitus on lähtökohtaisesti persoonallinen, omaperäinen ja erottuva: siinä on ihmisen ajatuksen ja käden jälki. Kuvituksen muoto on vapaa: se voi olla suorakaiteinen, syvättävä tai näiden sekoitus ja vaikka taustaan häipyvä. Sivun visuaalista dynamiikkaa voidaan säätää parhaiten juuri kuvituksella. Kuvitus voidaan suunnitella etukäteen ajatuksellisesti, toiminnallisesti, esteettisesti ja taitollisesti. Kaikki kuvituskuvan osatekijät, niiden suhteet ja lukujärjestys voidaan esittää halutulla tavalla. Viestin kannalta kaiken epäolennaisen voi rajata pois.

Boundless opportunities
The various and often overlapping types of journalistic illustration are roughly: editorial (mostly conseptual) illustration, caricatures, reportages (done in situ or imaginary), cartoons, comic strips, column emblems and other repeated motifs. Illustrations shed new light on topics such as politics, technique, economy, science, religion, psychology, social issues etc. No subject matter calls for or limits the use of illustrations as such. It all depends on the way it is dealt with.
     As a visual element a journalistic illustration is always unique, original and discernible: it bears the imprint of a person’s thought and hand. The form of an illustration is free: it can be rectangular, free shaped or a combination of the two, or it can fade into the background. The visual dynamics of a page or a spread can best be controlled with illustration. It can be planned beforehand idea-, function-, aesthetics-, and lay-out-wise. All the factors within an illustration, their relations and reading order can be introduced in the way desired. Anything irrelevant to the message can be left out.

I/IV
II/IV 

Back