Hyvien ihmisten juhla / Cannery Row
Kannen suunnittelu vanhaan lempikirjaan voisi olla vähän kuin vapaa-aihe koulun ainekirjoituksessa: yllättävän takkuista puuhaa. Tällä kertaa työ kuitenkin sujui kuin Palatsiruokalan Mackiltä selittäminen: se rönsyili sinne tänne tietämättä mitä tuleman piti, mutta koko ajan oli hauskaa. Ja lopuksi valmistakin tuli.
Steinbeckin Cannery Row ja sen asukkaat olivat ennallaan. Itse sen sijaan olin liikkeellä eri asenteella kuin ennen. Tarkastelin vanhoja tuttuja uudessa valossa kansiaihetta etsien. Kirjasin muistiin Lee Tshongin puodin sisustuksen, Doran asun ja Maalari-Henrin piipun mallin. Ja tietysti myös Docin päähineen ja parran tyylin vaikka olin jo päättänyt, ettei Tohtorille saa antaa kasvoja. Luvun 21 alusta löysin etsimäni.
Oli helmen hetki. Lee Tshong toi rikkaämpärinsä katuvierelle. Ulosheittäjä seisoi Karhulipun kuistilla ja raaputti mahaansa. Sam Malloy kömpi ulos höyrypannusta ja istahti puupölkylleen ja katsoi vaalenevaa itää. Kalliolla Hopkinsin meriaseman lähellä merileijonat haukkuivat yksitoikkoisesti.
Valmis kansi (ja pari muuta uutta työtä) nähtävissä portfolioni kirjasuunnitteluosiossa.
Designing a cover for your old favorite novel could be the most difficult task. However, this time work ran as smoothly as Mack's talk.
It was the hour of the pearl. Lee Chong brought his garbage cans out to the curb. The bouncer stood on the porch of the Bear Flag and scratched his stomach. Sam Malloy crawled out of the boiler and sat on his wood block and looked at the lightening east. Over on the rocks near Hopkins Marine Station sea lions barked montonously.
Finished cover.