Joku ihmeen Graham Greene

March 9th, 2011 Timo

Kävin divarissa vaikkei pitänyt ja ostin kirjoja, jotka olin jo lukenut. Kansien kuvat siihen houkuttelivat. Pertti Pohjolan päällys Miehemme Havannassa -romaaniin on vuodelta 1959, vaikka sitä helposti veikkaisi kymmenenkin vuotta tuoreemmaksi. Loppuun palanut on siitä harvinainen Keltaisen kirjaston kansi, että se on tuontitavaraa: Kansi on kotoisin englantilaisesta ensipainoksesta (Heinemann, 1960). Voima ja kunnian kannessa uhkaavaa tunnelmaa keventää alakulman hilpeä pallopää. Kukahan siinä kirjan vainottua pappia seuraa? Naken Elmeri? Kekkonen? Vai Martian Popping Thing?
     Mutta mitäpä tuumasi itse Graham Greene piiperryksistä kirjankansissa? Vuonna 1973 Greene soitti kustantamoon: Kuvituksia ei tarvitse kansiin enää laittaa, vaan kirjailijan nimi riittää, sanoi Greene eikä kuunnellut järkipuhetta. Typografiset kannet tehtiin ja kirjat toimitettiin kauppojen hyllyille. Hyllyille ne myös jäivät. Siitäpä sai Graham Greene. Seuraavissa painoksissa Paul Hogartin kuvitukset olivat taas paikoillaan. Kirjailijan nimeäkin suurennettiin, ettei kenellekään jäisi paha mieli. 

Phil Baines: Penguin by Design – A Cover Story 1935–2005, Allen Lane Penguin Books

Back