Kunniaa SNDS:ltä
Ville Tietäväisen ”Ympärileikatut” sai visuaalisen kommunikaation kunniamaininnan Society of News Design Scandinavia 2016 -kilpailussa.
Ville Tietäväinen won honorary award at Society of News Design Scandinavia 2016.
Kuvitustimantti 2015?
Kuvitustimantti-palkinto 2015 julkistetaan Design Weekin Print Marketissa 4.9.2016. Yksi finalistikolmikosta on Ville Tietäväisen kuvitus Venäjän informaatiosodasta sosiaalisessa mediassa.
Lisätietoja: Kuvittajat ry
Suomi-emoji
Ulkoministeriö etsii viestintäkonsultteja, jotka pystyvät lisäämään maan työntövoimatekijöitä ja ankeuttamaan Suomi-kuvaa darin, arabian ja somalinkielellä sekä emojeilla. Linjamies Tietäväinen osallistuu kilpailuun.
Jokes:in graafinen identiteetti
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön logo yhdistää viitteellisesti säätiön olemassaolon ja tarkoituksen kolme tärkeää pilaria: journalismin, siitä syntyvän tekijänoikeuden ja journalisteille tekijänoikeusperusteisesti ohjattavan apurahan.
Logon kirjainmuotojen pohjana toimii geometrinen leikkaus, joka on muotoilultaan yhtä kirjaimia ympäröivien, perinteistä toimittajantyötä kuvaavien kirjoituskonenäppäinreunusten kanssa. Nostalgiaa välttävä muotoilu on kuitenkin käsitteellisen ajatonta.
Toisena lähtökohtana logon muotoilulle on copyright-merkki ©, josta muokattua merkkiä käytetään taittoattribuuttina kaikessa Jokesin visuaalisessa viestinnässä. Ulommilla, taustasävyyn sulautuvilla renkailla laajennettu kuvio säteilee tekijänoikeuksien vaikutusta ympäristöönsä.
Ville Tietäväinen / identiteetit
Kirjojen arkki / The Ark of Books
Kuvittajana koetan yleensä kiteyttää visuaalisen viestini mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon ja välttää tulkinnanvaraisuutta. Haasteena olikin yhdistää Pohjoismaisen kirjastoviikon vuoden 2016 tulevaisuus-teema ja sitä eri tavalla avaavien kirjojen näkökulmat eri ikäisiä lukijoita kiinnostavaksi kuvaksi.
Tulevaisuudesta ei itselleni tule mieleen perinteinen sci-fi-kuvasto vaan konkreettiset ilma- ja eliökehän muutokset, joita ihmisen toiminta synnyttää tai kiihdyttää. Lähtökohtana kuvan idealle olikin Emmi Itärannan Teemestarin kirjassa kuvattu merenpinnan nousu.
Kyseessä on yhden kuvan sijasta oikeastaan kuvasarja, jossa tiimalasin yläpuoli kuvaa uhkaavaa nykyhetkeä ja alaosa toiveikasta tulevaisuutta. Julisteen korkuisen, aikaa ja sen syklisyyttä symboloivan tiimalasin yläosa on puolillaan vettä. Siinä sinnittelee jäävuori. Vesi tippuu alempaan osaan ja peittää jo sen pohjan. Mutta se ei hukuta kaikkea. Suurista kirjoista on rakentunut pinnalla pysyvä arkki. Yhteinen ja jaettu mielikuvitus, tieto, viisaus ja sivistys voi pelastaa tulevaisuuden.
The future is the main theme for this year’s Nordic Library Week. In the poster it is illustrated by the present threat of global warming and the future hope, that the common knowledge, wisdom and imagination could save us from the climate change we have been speeding up.
OK-opintokeskus > Opintokeskus Sivis
Ok-opintokeskus muuttaa nimensä muotoon Opintokeskus Sivis, ja järjestön graafinen identiteetti säilyy hienovaraisin muutoksin ennallaan. Opintokeskus Siviksen, kuten OK-opintokeskuksen graafisen identiteetin (2008) on suunnitellut Ville Tietäväinen.
Opintokeskus Siviksen merkki kuvaa yhdistävää keskusta, joka säteilee kansalaisyhteiskuntaan ja takaisin. Keskusjärjestö (keskeltä ulos suuntautuvat positiivinuolet) ja kansalaisjärjestöt (kohti merkin keskustaa suuntautuvat negatiivinuolet) muodostavat toisensa. Kokonaismuoto syntyy osapuolten yhteistyöstä. Opintokeskus Sivis näyttäytyy laaja-alaisesti ympäristöön suuntautuneena ja kaikilta suunnilta lähestyttävänä keskuskiteenä.
Kuten järjestön aiemman OK-opintokeskus-nimen kirjoitusasuun, myös Sivis-logoon on suunniteltu kaksisuuntaiset nuolet muistumana merkin ideasta.
Näkymätön
Tänään valmistui viimeinen kuvitus Elina Hirvosen kirjoittamaan lastenkirjaan ”Näkymätön”.
Se kertoo vaikeasta asiasta: ulkopuoliseksi jättämisestä, joka on kiusaamisen yleisin muoto. Helppoa ei ollut myöskään miettiä, minkälainen kuvakerronta saisi päiväkoti-ikäisen ja koulun aloittavan kiinnostumaan eikä ahdistumaan realistisesta tarinasta. Kuvitus kertookin ulkoavaruuden päiväkodista…
Kirjan julkaisee syksyllä Lasten Keskus.
Ilman Sanoja
Lasse Rantasen lehtikuvituksia kumpujen yöstä nykypäivään.
Tervetuloa Sanomataloon 21.3.–3.4.2016
Merkillinen sananvapaus
Postista soitettiin. Minua pyydettiin varautumaan ennakoimattoman kokoiseen lietemyrskyyn yhdeksi Suomen satavuotisjuhla-arkiksi suunnittelemani Sananvapausteemaisen postimerkkiarkin suhteen.
Jo kuukausia ennen merkkien julkaisua Länsiväylän toimittaja oli soittanut Postiin ihmetellen islamin ja häkkiin suljetun eläimen esiintuomista Suomen merkeissä. Nämä kaksi kuvaa sisältävää merkkiä hän oli lööppihakuisesti irrottanut kokonaisuudesta:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/358748-posti-hatkayttaa-postimerkkeihin-taysburka-ja-tarhakettu
Sananvapaus on viiteen pieneen kuvaan kiteytettynä melkoinen käsitteellinen haaste. Koska valtakunnalliset merkit eivät ole alusta omalle ajattelulleni tai agendalleni, esitän väitteiden sijaan keskustelunaiheita. Yhdessä merkissä näkyy aina kaksi puolta kustakin aiheesta (rikkaus/köyhyys, ydin-/uusiutuva energia, myyttinen kotimaa/maahanmuutto, korkea-/populaarikulttuuri, tuotantoeläinten häkkikasvatus/luonnollinen ympäristö. Merkit eivät siis ota kantaa, vaan kertovat suomalaisille tärkeistä keskustelu- ja väittelyaiheista ja arvoista.
Merkit ovat kirjoitukseen (sanomiseen, ajatuksiin) viittaavia typografisia, kaksijakoisia muotoja (huutomerkki, kysymysmerkki, lainausmerkki, kaksoispiste ja sulut).
1. Tuloerot (lainausmerkki): vasemmassa väkäsessä hummeria, oikeassa näkkileipä ja silakka
2. Kulttuuriarvot (sulut): vasemmassa sulkumerkissä graffitintekoa, oikeassa oopperalaulaja
3. Eläinten oikeudet (kysymysmerkki): yläosassa vapaana juokseva kettu, pisteessä häkkiin suljettu
4. Maahanmuutto (kaksoispiste): ylemmässä koivun runko, alemmassa koivun edessä seisova niqabiin pukeutunut hahmo
5. Energiamuodot (huutomerkki): yläosassa tuulivoimala, pisteessä ydinenergiatunnus
Sananvapausmerkeistä jos mistä sopii keskustella, mutta toivottavasti jatkossa oikeassa kontekstissa ja suhteessa. Länsiväylän kommenttipalstan kirjoittaja käyttää sananvapauttaan näin: ”Miksi tuolla ketulla on kalterit kuvattu eteen, mutta burkanaisella ei? Ketunhan pitäisi saada elää vapaana, koska kuuluu Suomen luontoon!”