Linjandia Junior
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia Junior -kirjapalkintoehdokkaat 2013 on julkistettu. Kuudesta ehdokasteoksesta peräti kaksi on Linjamiesten käsialaa.
Jaa salaisuus -näyttely Kaisaniemen metroasemalla
Jaa salaisuus on Naisten Linjan kampanja, jolla pyritään tekemään parisuhdeväkivallasta ja sen salailusta loppu ja levittämään tietoa avun kanavista. Kampanjassa on mukana joukko tunnettuja taiteilijoita, jotka tekevät salaisista tarinoista näkyviä.
Marraskuussa kampanja jalkautuu Kaisaniemen metroaseman näyttelyvitriineihin. Esillä on kuvataidetta, jonka taustalla on todellisia, naisten itsensä kertomia tarinoita väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Marraskuu on valittu näyttelykuukaudeksi, koska 25.11. on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä.
Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. valokuvaajat Meeri Koutaniemi ja Johanna&Veera Amnelin, kuvataiteilijat Kaarina Kuusisto-Lukkari, Rakel Liekki, Kirsi Vahtera sekä graafikko Ville Tietäväinen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla. Näyttelyn esillepanon, jossa teoksia kurkistetaan lähtövalmiista matkalaukuista, on suunnitellut näyttelyarkkitehti Mia Kivinen. Tarjolla on myös tietoa Naisten Linjan tukipalveluista väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.
https://www.naistenlinja.fi/fi/julkinen/oikean+reunan+linkit/jaa+salaisuus/#toiset
Marraskuun lopulla kampanja jatkuu Naisten Linjan Facebook-fanisivulla, jossa julkaistaan joukko uusia teoksia uusilta taiteilijanimiltä. Mukana ovat mm. muusikko Astrid Swan sekä kuvataiteilijat Timo Wright ja Heta Kutcha.
https://www.facebook.com/naistenlinjasuomessa
Näyttely on osa väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen yhteistä Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumasarjaa. Pääjärjestäjinä ovat Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry sekä Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio. Kaikki mukana olevat järjestöt esittäyvät Ruoholahden aseman vitriineissä. Kampanjatapahtumia järjestetään useilla eri paikkakunnilla maanantaina 25.11. Työn teemana on tänä vuonna turvakotipalveluiden ja matalan kynnyksen palvelujen turvaaminen sekä niiden merkittävä rooli väkivallasta selviytymisessä.
www.valoaeivakivaltaa.fi
Naisten Linja www.naistenlinja.fi auttaa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia ja tyttöjä sekä heidän läheisiään maksuttomasti puhelimitse ja netissä. Naisten Linja kuuntelee, tukee ja antaa tietoa väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia ja perustuvat koulutettujen vapaaehtoisten työhön. Naisten Linja päivystää numerossa 0800 02400 arki-iltaisin klo 16-20. Ruotsinkielinen päivystys ke klo 16-20, englanniksi pe klo 16-20.
Suomalaiselle koulujärjestelmälle postimerkit / Finnish educational system honored with stamps
Maanantaina 4. marraskuuta julkaistaan maailmankuulua suomalaista koulujärjestelmää esittelevä Kansakoulusta Pisaan -postimerkkivihko. Vihko kuuluu Itella Posti Oy:n aloittamaan viiden julkaisun postimerkkisarjaan, jolla juhlistetaan vuonna 2017 vietettävää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.
Koulu on edistänyt 1800-luvulta lähtien koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja menestystä. Suomalaista koulujärjestelmää pidetään maailmalla arvossaan. Ei ole sattumaa, että Suomi on vuodesta toiseen PISA-tutkimusten kärkimaa.
Ville Tietäväisen suunnittelemaan kuuteen 1. luokan postimerkkiin on kuvattu suomalaisen koulujärjestelmän kivijalat. Vaakunan muotoisten postimerkkien kuva-aiheita ovat koululaitoksen perustaja Uno Cygnaeus, kouluterveydenhuolto, kouluruokailu, kouluopetus, koululiikunta ja koulun kieliopetus.
The first publication in the series is the From Grammar School to Pisa, presenting the Finnish school system, which will be published on November 4. The booklet is part of a series of five publications by Itella Posti Oy related to the centennial of Finnish independence, which will be celebrated in 2017.
Beginning from the 19th century, schooling has promoted the wellbeing and success of Finnish society. The Finnish school system is highly valued all over the world. It is no coincidence that Finland is at the top of the PISA research results year after year.
The six first-class stamps designed by Ville Tietäväinen depict the cornerstones of the Finnish school system. The stamps, shaped like coats of arms, feature Uno Cygnaeus, the founder of the school system as well as school healthcare, school lunches, school tuition, physical education, and language instruction in school.
Hopea ei ole häpeä / Nordic Silver
Ville Tietäväinen sai hopeamitalin Visuaalinen kommunikaatio -sarjassa pohjoismaisessa Best of News Design -kilpailussa.
Asiasta kertoo myös Helsingin Sanomat.
Ville Tietäväinen won silver at Scandinavian News Design Competition.
Korttipeliä
Kaverit hokivat vuosia Veeralle: ”Perustakaa firma!” Minulle kaverit hokivat vuosia: ”Perustakaa firma!” Tänä kesänä saimmekin sitten Veeran kanssa loistavan ajatuksen: ”Hei! Perustetaan firma!”
Aiemmin museokauppojen sisäänostajana ja myymälänhoitajana toimiessaan Veera oli pannut merkille Helsinki-korttien kehnon tason. ”Tilaus! Markkinarako!” huusi tuore yrittäjä meissä.
Suunnittelija kuulee usein asiantuntevia näkemyksiä oman työnsä kaupallisesta potentiaalista. Lopullista totuutta grafiikan osuudesta esim. kirjan floppaamiseen ja menestykseen ei koskaan saa tietää: vaikuttavia tekijöitä on liikaa. Postikorttien tapauksessa tilanne on toinen: Ne myydään vain ja ainoastaan kuvan perusteella. Palaute on nopeaa, ehdotonta ja usein yllättävää.
Työnä korttien piirtäminen on jossain tilaustyön ja oman ilmaisun välissä. Olen itse oma tilaajani ja kehittelen itse (tai Veeran kanssa) teemat ja kuva-aiheet. Keskivertopostikortinkuluttajaa en piirtäessäni osaa kuvitella olalleni istumaan. Välillä yritän kuitenkin aivan tosissani miettiä, voiko hyasinttia hoitava Mustis olla jonkun muunkin mielestä huvittava.
Kehvola Design -joulukortit tulevat painosta tällä viikolla.
Takaisin / Return
Kulunut vuosi on ollut kiireinen muidenkin kuin työasioiden merkeissä, pikkuhiljaa kiireet hellittävät ja palailen sorvin ääreen. Kokonaan en ole ollut poissa, Suomen Kuvalehden Polkom -palsta on pyörinyt katkoista huolimatta ja joka viikko on syntynyt uusi kuva.
Viime viikolla paljastui että Eero Heinäluomaa on kutsuttu Voldemortiksi demareiden sisällä. En malttanut olla tekemättä kuvaa suoraan.
The past 12 months has been excruciatingly busy, other than work related mostly. It's getting easier now and I'm returning to roster. I haven't been completely absent from the drawing board, the weekly caricature for the Suomen Kuvalehti -magazine has been running uninterrupted all this time.
Last week it turned out that Eero Heinäluoma was nicknamed Voldemort by his own troops within the SDP. I could not resist being quite literal with this one.
Uhkakuvia / Pic Threats
Media- ja kustannustalot ovat viime vuosina kilpailleet yhä kohtuuttomampien avustajasopimusten kehittelemisessä. Sopimuspohjissa vaaditaan kaikkien taloudellisten tekijänoikeuksien siirtoa. Tekijöiden esittämiä kauhuskenaarioita kuvien ja tekstien rajattoman käyttö- ja edelleenluovutusoikeuden seurauksista väheksytään tai niitä pidetään täysin teoreettisina. Kerronpa käytännön esimerkin siitä, mitä voisi käydä useammin ja tuhoisammin seurauksin, jos tekijät luovuttaisivat sopimusteitse kaikki vaaditut oikeutensa.
Vuonna 2002, kauan ennen Jyllands-Postenin maailmanlaajuista pilapiirroskohua, kuvitin Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen esseen. Alkuperäisessä kulttuurien törmäystä kommentoineessa kuvituksessa yhdistyivät raiskatun naisen kuolemantuomio sekä Nigeriassa järjestettyjen Miss World -kisojen ja niitä varomattomasti kommentoineen paikallislehden tahattomasti liikkeellepanemat väkivaltaisuudet.
2012 minua pyydettiin osallistumaan pohjoismaiseen kiertonäyttelyyn, jossa esiteltiin muslimimaailmaan liittyviä poliittisia piirroksia.
Näyttelyä myöhemmin etsiessäni päädyin yllätyksekseni Svenska Dagbladetin sivuille, joilla yhtä näyttelykäyttöön antamaani kuvitusta oli käytetty pitkässä artikkelissa, jossa kerrottiin satiiristen kuvittajien kokemasta kasvavasta uhasta. Muissa juttuun liitetyissä kuvissa näytettiin mm. Ruotsin lipun ja Charlie Hebdon toimituksen talon polttoa.
Otin suorasanaisesti yhteyttä SvD:n kulttuuritoimitukseen sekä päätoimittajaan. Tuohtumukseni ei koskenut pelkästään tekijänoikeusrikosta. Eniten perheellisen graafikon mieltäni painoi, että työni oli irrotettu alkuperäisestä yhteydestään, julkaisuajasta, paikasta ja maailmantilanteesta artikkeliin, jossa kerrattiin kaikki myöhempien vuosien tappouhat käyttötaiteilijoita ja julkaisijoita kohtaan, ja ennustettiin tilanteen pahenevan. Varmastikin osin kyseisen kaltaisten juttujen seurauksena.
Toimitus julkesi vedota näyteoikeuteensa, koska oli saanut kuvituksen käyttöön luvan Norrköpingläiseltä museolta pientä näyttelystä kertovaa kainalojuttua varten. Vasta useiden päivien ja oikeustoimilla uhkailun jälkeen lehti poisti kuvan ja pahoitteli tapahtunutta.
Jutussa mainitussa Jyllands-Posten-gatessakaan pilapiirtäjien nimiä ei turvallisuussyistä paljastettu. Entä SvD:n artikkelissa? Kerrankin varastettu kuvitukseni oli kreditoitu oikeellisesti tekijän nimellä!
When a conceptual illustration is taken out of the original context, it can lead to several and severe misconceptions. A big Swedish newspaper like Svenska Dagbladet must know that, since their article was about the growing threat towards satiric illustrators. Yet, they used an illustration in such manner and without permission from the copyright owner.
Illustrators should never sell the rights for free use of their work. This practice the media houses and publishers nowadays would like to pursue, is dangerous to their own visual journalism, to illustrators’ businesses and to illustrators themselves.
Vain pahaa unta -kirja julki
Aino ja Ville Tietäväisen yhteistyönä syntynyt lasten-/aikuisten kuva-/sarjakuva-/taidekirja on vihdoin valmis painonkin puolesta. Mediat ovat heränneet jo aiemmin:
Meidän perhe, heinäkuu 2013
Sarjainfo, 2/2013
Voima-lehden arvio, heinäkuu 2013
Helsingin sanomien artikkeli, heinäkuu 2013
Etelä-Saimaan arvio, elokuu 2013
Aamulehden ja Alma Median sanomalehtien arvio, elokuu 2013
Tarkkaa veistoa
Nenät
Noses
3.6.–2.9.2013
Avajaiset Vernissage Opening
ma 3.6.2013 klo 15–17
Tervetuloa Välkommen Welcome
Ateljee bar
Sokos Hotel Torni
Yrjönkatu 26, 14. krs
00100 Helsinki
Pastissi vs. Plagiaatti
1976 julkaistiin sarjakuvaklassikko Superman vs. The Amazing Spider-Man. Sen ikonisen kannen tekivät Carmine Infantino (suunnitelma ja taitto), Dick Giordano (tussaus) ja Ross Andru (viimeistely ja värit).
2003 kun Nokia oli vielä voimainsa tunnossa eikä Microsoftin vietävänä, käytin jo kahden sukupolven tuntemaa populaarikulttuurikuvaa mukaelmassani Jorman ja Billin taistelusta.
Helsingin Sanomien taloustoimitus sai kitkerän kirjeen lukijalta:
Luuletteko, että lukijat eivät tiedä kuvan olevan toisinto Teräsmies vastaan Hämähäkkimies -albumin kannesta? Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun taiteilijanne rikkovat tekijänoikeuksia.
En pahoittele tapahtunutta Suomen kansalta vaan koetan selvittää jotain olennaista tekijänoikeuksista. Ideat eivät saa tekijänoikeutta – vain niiden omaperäinen toteutus. Idea pastissista, jolla on alkuperäisteoksesta poikkeava viesti, johtaa kuitenkin lähes väistämättä teoskynnyksen ylittävään uuteen ja omaperäiseen toteutukseen. Sommitelma on sama, mutta kuva ei.
Kuvittaja ammentaa kollektiivisesta muistista. Hän olisi tarinankertojana aseeton, jos ei voisi viitata taiteesta ja populaarikulttuurista tuttuihin teoksiin. Lukija taas kokisi ylivoimaisen kryptiseksi kuvan, jonka viittauksia hän ei voisi mielessään jäljittää ja tulkita.
Kirje päättyi vielä sanoihin:
Ja miksi annatte taiteilijoidenne piiloutua nimimerkkien, kuten ”Ville Tietäväinen” taakse?
Kuvitustimantit ovat Linjamiehen parhaat ystävät / The Best Single Illustration of the Year
Historian toinenkin vuoden merkittävimmälle yksittäiselle kuvitukselle suotava Kuvitustimantti-palkinto myönnettiin Kuvittajat ry:n puolesta Ville Tietäväiselle kuvituksestaan Työuupumus (HS).
The award for the most significant single illustration of the year was given by The Association of Finnish Illustrators to Ville Tietäväinen for his work Burnout (Helsingin Sanomat -newspaper).
Varaslähtö 100-vuotisen Suomen itsenäisyysjuhliin
Itella Posti Oy aloittaa marraskuussa Suomen itsenäisyyden 100-vuotispäivää vuonna 2017 juhlistavan viiden julkaisun postimerkkisarjan. Ensimmäinen sarjan julkaisu on 4.11. ilmestyvä suomalaista koulujärjestelmää esittelevä Kansakoulusta Pisaan -postimerkkivihko. Ville Tietäväisen suunnittelemaan kuuteen 1. luokan postimerkkiin on kuvattu kansainvälisestikin arvostetun suomalaisen koulujärjestelmän kivijalat.
Vaakunan muotoisten 1. luokan postimerkkien kuva-aiheita ovat koululaitoksen perustaja Uno Cygnaeus, kouluterveydenhuolto, kouluruokailu, kouluopetus, koululiikunta ja koulun kieliopetus.
Seinillä on korvat, nenät ja suut / The walls have ears, noses and mouths
Linjamiesten Viidennen linjan haarakonttorin wc:n seinät ovat vuosien saatossa peittyneet graafikkokohtalotoverien piirroksilla. Vieraskirja-freskosta on tullut vanhuuden turvamme, jonka pilkomme työuramme päätteeksi ja myymme eBayssä. Korvauksia voivat yrittää perätä (etunimijärjestyksessä):
Brad Holland, Hannu Lukkarinen, Hannu Taina, Harri Tarkka, Heikki Hankimo, Heikki Paakkanen, Ilpo Ahonen, Johanna Rojola, Jouko Nuora, Jyrki Vainio, Katja Tukiainen, Kivi Larmola, Klaus Welp, Leif Packalén, Liisa Kaasinen, Marja-Leena Muukka, Markus Frey, Markus Majaluoma, Matti Hagelberg, Petri Suni, Petteri Tikkanen, Samuli Siirala, Tarmo Koivisto, Tini Sauvo, Timo Mänttäri, Tita Rossi, Venla Rantanen sekä muutama itsensäilmaisija, jonka kädenjälki on jo pyyhkiytynyt tuntemattomaksi.
The toilet of our studio has been covered with colleagues drawings. Who said that art does not need walls?
Hopeahuippu / Silver
Ville Tietäväisen Helsingin Sanomille tekemä kuvitussarja ”Henkisiä ongelmia” palkittiin Hopeahuipulla Grafia ry:n Vuoden Huiput 2012 -kilpailussa.
Ville Tietäväinen’s conceptual illustration series for Helsingin Sanomat -newspaper was awarded with Silver at The Best of the Year 2012 -competition.
Irving tulee!
Rakastettu amerikkalaiskirjailija vierailee Helsingissä 17.–20.4. Tämän on tarkkaavainen kirjakaupan asiakas saattanutkin panna merkille.
Suunnittelin viime syksynä kannen John Irvingin uuteen romaaniin Minä olen monta. Onneksi en kannen parisenttisiä nenäukkoja piirrellessäni arvannut, että ne skaalataan lähes satakertaisiksi. Tai että kirjailija itse saapuu juhlistamaan pyhäkkönsä avajaisia. Ainakin näennäinen rentous oli siten helpompi saavuttaa.
John Irving Helsingissä:
Torstai 18.4. klo 17:00 Akateeminen Kirjakauppa
Perjantai 19.4. klo 10:00 Helsingin yliopisto, Porthania
Lauantai 20.4. klo 14:00 Suomalainen Kirjakauppa
Ps. Huhujen mukaan juhlakalun signeerauskäsi on pipi.
Vuosituhannen kuvitustilaisuus
Vuonna 1998 Kuukausiliitteen silloinen AD, nykyinen työhuonekaverini Lasse kysyi, tekisinkö noin 200 kuvaa vuosituhannen vaihteessa julkaistavaan 1000 vuoden historia -numeroon.
Moinen urakka oli märkäkorvalle kiistatta vuosituhannen tilaisuus, mutta viikonlopun yli jouduin suostumistani pähkäilemään.
Työ tuli viemään seitsemän kuukautta ja oli ratkaiseva tekijä ammatillisen ajopuuteoriani murskaamisessa. Näiden kuukausien aikana päätin siirtyä opiskelemani arkkitehtuurin parista käyttögraafikoksi.
Työtä varten tuli kehittää oma tyylinsä ja tekniikkansa, joiden piti olla linjassa läpi projektin. Kannoin lehteen useita ehdotuksia, kunnes olimme yksimielisiä vuosituhannen arvoisesta toteutustavasta: tekisin kuvat sävypohjalle akvarellikynin ja guassein.
Tyylilajiksi muodostui ”heraldinen realismi” – sekoitus kertovaa todenmukaisuutta ja sadunomaista ajattomuutta.
Joka vuosisadalle tarvittiin yksi suuri nelivärinen kuva ja viiden kulttuuriaikajanan sävyihin sovitettuja pienempiä kuvia 10 kpl per vuosisata.
Kehitin työrutiinin, jossa vietin aina viikon kirjastoissa suodattamassa maailmanhistorian runsaudenpulasta aiheita ja referenssejä kullekin vuosisadalle ja loppukuun piirtäen yhtä vuosisataa. Pikkuhiljaa aloin saada toimitukseltakin ehdotuslistoja, joista valitsimme kiinnostavimmat ja parhaiten vinjetteinä toimivat aiheet.
Suurten kuvien aiheiksi valikoitui maailmanhistoriaa muuttaneita tapahtumia. Pienissä kuvissa esitin asioita, joihin tämän päivän ihminen voisi suhteuttaa elämäänsä – esimerkiksi turkkilaisen keksinnön, haarukan, lanseeraus 1000-luvulla. Kristikunnassa sen käyttöä pidettiin suurena syntinä, ja lisäsin haarukanpiikkien varjon aterinta lähellä kynttilää pitelevän turkkilaisnaisen varjokuvan sarviksi.
Kun koulutkin tilasivat vuosituhatliitettä opetuskäyttöön, tuntui suorastaan pelottavalta, että omat usein kuriositeetteihin painottuneet valinnat ja joskus referenssien puutteessa täysin keksitty kuvamaailma on nyt osa kollektiivista muistia ja totuutta.
Kuukausiliitteen kannet
Isä vaihtaa vapaalle
Ensimmäinen kuvittamani lastenkirja Isä vaihtaa vapaalle (WSOY) ilmestyy toukokuussa. Jukka Laajarinteen kirjoittama isän ja tyttären on-the-road -tarina antoi mahdollisuuden piirtää hyvin vaihtelevia miljöitä; kirjassa piipahdetaan niin lentokentällä, tyhjässä varastohallissa kuin huoltoasemalla ja satamassakin. Välillä kaahaillaan kaduilla tai lennetään kaupungin kattojen yllä.
Rakennetun ympäristön lisäksi käsikirjoitus pakotti minut kuvaamaan myös Suurta Tuntematonta: maaseutua. Vaikkei realismi ole lajini, oli nyt tukeuduttava lähdeteokseen. Otavan värikasvio apunani piirtelin puita ja niitä pienempiä juttuja: kasveja.
181 vuotta saksalaisen kirjailijan ja yleisneron Johann Wolfgang von Goethen syntymästä -juhlakilpailu!
Jos laskin oikein, huomenna tulee kuluneeksi 181 vuotta saksalaisen kirjailijan ja yleisneron Johann Wolfgang von Goethen syntymästä. Merkkipäivän kunniaksi julistan kirjallisuusaiheisen kilpailun.
Piirsin oheiset kirjailijakuvat muutama vuosi sitten ilman tilausta. Ajattelin kai osallistua Strand-kirjakaupan kassikilpailuun tai jotain. En saata muistaa.
Tehtävä kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan: tunnista kirjailijat. Lähetä numeroitu kirjailijalista otsikolla 181 vuotta saksalaisen kirjailijan ja yleisneron Johann Wolfgang von Goethen syntymästä -juhlakilpailu! osoitteeseen timomanttari@gmail.com
Eniten (tai nopeimmin) ”kynäniekkoja” tunnistanut voittaa mahtavan kirjapalkinnon: Daniil Harmsin teoksen Ensiksikin ja toiseksi, jonka kannessa niinikään on piirtämäni kirjailijakuva. Siis postiosoite mukaan jos havittelet palkintoa.
Ihmisen kuva / Picture of Man
Kuvitus voi pureutua tietyn henkilön ulkomuotoon ja pään sisälle. Käsitekuvituksen henkilö voi myös edustaa laajempaa ihmisryhmää tai ajatustapaa.
Jälkimmäisessä tapauksessa kuvitettavan hahmon sukupuoli on kuvittajalle hankala pähkinä. (Naispuolinen) kuvatoimittaja kysyi perustellun kysymyksen, joka on vaivannut itseänikin koko työuran: miksi kuvitusten esimerkkihahmoina on niin usein miehiä? Eikö näinä teoreettisen tasa-arvon aikoina joka toinen subjekti voisi olla nainen? Eikö mieskuvittaja koskaan haikaile naisen piirtämistä? Eikö jokanainen kuvassa voi ilmentää sitä kaikkea mitä oikeassa elämässäkin?
Valitettavasti ei. Nainen kuvituksessa tuntuu aina kannanotolta – poikkeamalta, joka herättää katsojan pohtimaan sukupuolen merkitystä kuvituksen idean ja väittämän kannalta. Pyysin kuvatoimittajaa ajattelemaan oheisen kuvituksen hallitsijaa, johtajaa tai, paratkoon, puhekuplan alle lyyhistynyttä työläishahmoa naiseksi. Kuvan sukupuoleton sanoma – kuinka sananparsia on kautta historian käytetty työtä tekevän kansan moraalisena ikeenä – hämärtyisi ja sävyttyisi kovin toiseksi.
Mies ihmisen perikuvana on tatuoitu niin syvälle kollektiiviseen mielikuvapankkiimme, että asian oikaiseminen vaatii sukupolvien ajan. Sovimme kuvatoimittajan kanssa, että hivutamme tästä lähtien naishahmoja mukaan aina kun voimme. Visuaalinen kulttuurivallankumous on käynnistynyt.
Why is it that the human model in conceptual illustration is usually a man? This valid question from a picture editor is one that disturbs me every now and then. The fact that a woman figure in an illustration is always some kind of a gender statement, diminishes the options I have in portraying characters as representatives of larger groups or point of views.
Vuoden kauneimmat kannet 2012 / The Best Book Covers 2012
Kirjataiteen komitea jakoi jälleen palkinnot kauneimmista kirjoista ja kansista:
Reidar Palmgren: Sudenmarja (Otava)
Graafinen suunnittelu ja kuvitus / graphic design and illustration Timo Mänttäri
Eugen Ruge: Vähenevän valon aikaan (Atena)
Graafinen suunnittelu ja kuvitus / graphic design and illustration Timo Mänttäri
Kuvittajan vapaapäivä / Illustrator’s Day Off
Heinäkuussa 2009 aloin laittaa valokuvia Flickr-kuvapalveluun, pojan leluja ja sensellaisia. Nyt kuvia on käyty katsomassa 3,5 miljoonaa kertaa ja huvista on tullut työtä. Se on silti hupia.
Tein kesällä 2012 Legolle Hobitti-Legojen fiiliskuvapaketin ja myöhemmin sitten Marvelille Iron Man 3:een liittyvien lelujen promokuvia, olen ne liittänyt nyt portfoliooni.
Vuosi 2013 jatkuu näillä näkymin tiiviisti valokuvien parissa, toivottavasti muutama kuvituskin saadaan joukkoon mahtumaan. Lisää myöhemmin.
In July 2009 I began to upload photographs on my Flickr account, toys from my kid’s supply and whatnot. They have now received 3.5 million hits and hobby has turned into work. It’s still great fun.
In summer 2012 I did a shoot for Lego Hobbit products and later an Iron Man 3 promo shoot for Marvel. I have now added them to my portfolio.
The year 2013 continues with photography one way or another, I hope I can catch some illustration assignments here and there as well. More later, watch this space.