Katseen ohjaus / Directing the Eye

February 29th, 2012 Ville

Taitava kuvan rakentaja ohjaa katsettamme kuvan sisällä ja luo kuvan elementeille hierarkian sekä lukujärjestyksen. Parhaimmillaan tämä tapahtuu niin hienovaraisesti, ettemme edes huomaa, kuinka meitä talutetaan kohti valoa ja ymmärrystä.

Taannoisen Nyt-liitteen takakansimainoksen kuvaesimerkissä näemme suvereenin suorituksen Oikotie.fi -mainoksen tekijä–tilaajatiimiltä.
     Rennon sommitelman ja mallin luontevan asennon jokainen yksityiskohta on hierottu. Kuvan voimalinjat vievät kohti muhkeaa… setelitukkoa. Kuvan viesti on selvä: Oikotiellä voit myydä vaikka rassattua… autoasi! Visuaalinen rinnastus saattaa kohottaa kapeampikatseisten kulmakarvaa, mutta moralistien täytyy muistaa, että auto myy, ja sillä mainostusta pidettiin täysin hyväksyttävänä muinaisen 2000-luvun alussa.

Mitä sitä kiertelemään.


Not many years ago a big Finnish company advertised an easy way of selling online every secondhand thing imaginable.
     Mind you, Finland achieved women’s suffrage in 1906, becoming the second country in the world to adopt universal suffrage. In Finland, buying sex from the victims of pimping or human trafficking is criminalized.

Päin näköä! / Eyeballing!

February 27th, 2012 Vesa

Sarjakuvan uudet muodot -näyttely nykytaiteen museo Kiasmassa 9.3.2012–9.9.2012

Päin näköä! esittelee 14 suomalaista sarjakuvantekijää. Näyttelyssä he tulkitsevat sarjakuvien maailmaa eri tekniikoin ja tilaa hyväksikäyttäen, usein kolmiulotteisessa muodossa. Näyttelyn teosten lähtökohtina ovat samojen taiteilijoiden tekemät sarjakuvat, joista monet on julkaistu albumeina.
     Suomalainen nykysarjakuva on puhjennut ennennäkemättömään kukoistukseen viimeisen viiden vuoden aikana. Moni suomalainen nykysarjakuvan tekijä onkin tehnyt läpimurron Ranskassa, mutta ei vielä kotimaassaan. Suomi tunnetaan taidesarjakuvan maana, muualla.
     Sarjakuvan tekijöiden vaikutteet tulevat laajasti visuaalisen kulttuurin alueelta: toisaalta undergroundin maailmasta, populaarikulttuurin kuvastosta ja muista sarjakuvista, toisaalta yleisesti nykytaiteesta, kuvitustaiteesta, jopa kansanperinteestä. Monet kertovat omannäköistä tarinaansa, ja luovat eräänlaista omaelämänkerrallista fiktiota.
     Näyttely tuo sarjakuvaa esiin taiteellisena ilmaisukeinona ja osana ajankohtaista visuaalista kulttuuria.

Näyttelyn taiteilijat ovat: Mari Ahokoivu, Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Kati Kovács, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Ville Ranta, Aapo Rapi, Anna Sailamaa, Ville Tietäväinen, Katja Tukiainen, Marko Turunen ja Amanda Vähämäki.


The New Forms of Comics, The Museum of Modern Art Kiasma 9.3.2012–9.9.2012

Contemporary Finnish comics have blossomed unprecedentedly in the last five years. Many Finnish comic artists have in fact made a breakthrough in France, but not yet in their homeland. Finland is known as a country of art comics, but only abroad.
     Comic artists are influenced by a broad range of visual culture: by underground culture, popular culture imagery and other comics, on the one hand, and by contemporary art, illustrations and even folk art, on the other. Many of the artists tell stories that bear a resemblance to their own lives, creating a kind of autobiographical fiction.

The artists in the exhibition are Mari AhokoivuTerhi EkebomMatti HagelbergJyrki HeikkinenKati KovácsHanneriina MoisseinenTommi MusturiVille RantaAapo RapiAnna Sailamaa,Ville TietäväinenKatja TukiainenMarko Turunen and Amanda Vähämäki.

Yrityksen persoonallisuushäiriö / Corporate Personality Disorder

February 21st, 2012 Ville

Ansiokkaassa artikkelissaan Logoa vaihtamalla parempiin päiviin (HS Talous 18.2.2012) Jyrki Iivonen kertoi metsäyhtiöiden itsepetoksesta designin avulla.

Yritykset ilmaisevat erityislaatuisuuttaan visuaalisella identiteetillä. Se on yrityksen minäkuva, jolla se erottautuu kilpailijoistaan ja jonka tulee näkyä kaikessa viestinnässä, niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolella.
     Visuaalisen identiteetin suunnittelu ei ole pelkkää logojen (nimen kirjoitusasu) ja liikemerkkien (esim. Metsä Groupin hirvikuvio) vaihtamista. Sen uudistamiseen pitäisi ryhtyä vain ja ainoastaan, kun yritys todella uudistuu tai huomaa, että sen visuaalinen ilme on vanhentunut, eikä vastaa nykyistä toimintaa, tavoitteita tai kokoa.
     Uudistusta varten yrityksen tulee tietää, mikä se on ja mihin se on menossa. Graafisen ilmeen suunnittelijan on päästävä ylimmän johdon ”pään sisälle” ja ymmärrettävä yrityksen arvot, toimintaperiaatteet ja strategia, joista hän voi kiteyttää tarkoituksenmukaisen visuaalisen kokonaisidean.
     Visuaalista identiteettiä ei rakenneta eikä muuteta hetkessä. Sen arvo perustuu tunnistettavuuteen, merkityksellisyyteen, muistettavuuteen, johdonmukaisuuteen sekä kestävyyteen.
     Designpesua ja pintaestetiikkaa tilaava yritys on epärehellinen sekä itselleen että maailmalle. Rehellinen suunnitteluprosessi taas opettaa yritykselle olennaisia asioita siitä itsestään. Se on kuin liiketaloudellista psykoterapiaa, joka selkeyttää yrityksen paikan ja olemassaolon tarkoituksen.

Iivosen kritisoimat yhtiöt, monien muiden yritysten tavoin, tekevät juuri päinvastoin. Ne hämärtävät minä- ja julkikuvaansa joko tietoisesti tai tahattomasti. Visuaalisen identiteetin uusiminen ei auta yritystä, jonka itsetuntemus on hakusessa.
     Hyvä graafinen suunnittelu on visuaalista tarinankerrontaa ja mielikuvien hallintaa, mutta ei satua. Se on vahva kilpailuetu vain perustuessaan toteen.

Ville Tietäväinen
Kuvittaja, graafinen suunnittelija

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 21.2.2012


Corporations seem to be changing their visual identities in yearly basis. This is an article published in Helsingin Sanomat -newspaper about the meaning and ethics of corporate identity, which has obviously been widely forgotten.

Graafikon 12 kuolemansyntiä / 12 Steps on the Road to Hell

February 20th, 2012 Ville

1. Suunnittele pakkaus, joka näyttää hyllyllä itseään suuremmalta.
2. Suunnittele hitaalle, tylsälle elokuvalle mainos, joka saa sen näyttämään kevyeltä komedialta.
3. Suunnittele viinitilalle vaakuna, joka vihjaa, että tilalla on pitkä historia.
4. Suunnittele kansi kirjalle, jonka seksuaalista sisältöä pidät vastenmielisenä.
5. Suunnittele matkamuistomitali, jonka materiaali on peräisin WTC-rakennuksista.
6. Suunnittele mainoskampanja yritykselle, joka on tunnetusti syrjinyt vähemmistöjä rekrytoinnissaan.
7. Suunnittele pakkaus lasten muroille, joiden tiedät olevan ravintoarvoltaan vähäisiä ja ylisokeroituja.
8. Suunnittele T-paitamallisto valmistajalle, joka käyttää lapsityövoimaa.
9. Suunnittele myynninedistämiskampanja ruokavaliotuotteelle, jonka tiedät olevan toimimaton.
10. Suunnittele mainos poliitikolle, jonka uskot ajavan yleisesti haitallisia asioita.
11. Suunnittele esite kaupunkimaasturille, joka kaatuu helposti hätätilanteissa ja jonka tiedetään aiheuttaneen 150 ihmisen kuoleman.
12. Suunnittele mainos tuotteelle, jonka jatkuva käyttö voi johtaa kuolemaan.

Milton Glaser (suomennos V. T.)

1. Designing a package to look bigger on the shelf.
2. Designing an ad for a slow, boring film to make it seem like a lighthearted comedy.
3. Designing a crest for a new vineyard to suggest that it has been in business for a long time.
4. Designing a jacket for a book whose sexual content you find personally repellent.
5. Designing a medal using steel from the World Trade Center to be sold as a profit-making souvenir of September 11.
6. Designing an advertising campaign for a company with a history of known discrimination in minority hiring.
7. Designing a package aimed at children for a cereal whose contents you know are low in nutritional value and high in sugar.
8. Designing a line of T-shirts for a manufacturer that employs child labor.
9. Designing a promotion for a diet product that you know doesn’t work.
10. Designing an ad for a political candidate whose policies you believe would be harmful to the general public.
11. Designing a brochure for an SUV that flips over frequently in emergency conditions and is known to have killed 150 people.
12. Designing an ad for a product whose frequent use could result in the user’s death.

– Milton Glaser

 

Haltiattaret / The Good Fairies

February 16th, 2012 Ville

Perheemme pyydettiin sukulaiskummiksi, ja minut määrättiin tekemään nimiäiskortti. Ydinperheemme sai toimia Disney-mukaelmassa haltiakummeina. Etsin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta sopivan ruudun ja vaihdoin haltiakummeille tyylinmukaiset sukunäköiset kasvot.
     Pastissia tehdessäni huomasin, millä huikealla pieteetillä yksittäinen 1/24 sekunnissa häipyvä välähdys oli toteutettu: johdonmukainen muotokieli, jäntevät viivat ja täydellinen fuskaamattomuus pienimmissäkin yksityiskohdissa. Elokuvan jokaisen ruudun voi pysäyttää katseen ja analyysin kestäväksi tauluksi.

Replacing the good fairies with my family revealed the immense care of details in the original Disney animation The Sleeping Beauty.