May 19th, 2013 Ville
Linjamiesten Viidennen linjan haarakonttorin wc:n seinät ovat vuosien saatossa peittyneet graafikkokohtalotoverien piirroksilla. Vieraskirja-freskosta on tullut vanhuuden turvamme, jonka pilkomme työuramme päätteeksi ja myymme eBayssä. Korvauksia voivat yrittää perätä (etunimijärjestyksessä):
Brad Holland, Hannu Lukkarinen, Hannu Taina, Harri Tarkka, Heikki Hankimo, Heikki Paakkanen, Ilpo Ahonen, Johanna Rojola, Jouko Nuora, Jyrki Vainio, Katja Tukiainen, Kivi Larmola, Klaus Welp, Leif Packalén, Liisa Kaasinen, Marja-Leena Muukka, Markus Frey, Markus Majaluoma, Matti Hagelberg, Petri Suni, Petteri Tikkanen, Samuli Siirala, Tarmo Koivisto, Tini Sauvo, Timo Mänttäri, Tita Rossi, Venla Rantanen sekä muutama itsensäilmaisija, jonka kädenjälki on jo pyyhkiytynyt tuntemattomaksi.
The toilet of our studio has been covered with colleagues drawings. Who said that art does not need walls?
April 18th, 2013 Vesa
Ville Tietäväisen Helsingin Sanomille tekemä kuvitussarja ”Henkisiä ongelmia” palkittiin Hopeahuipulla Grafia ry:n Vuoden Huiput 2012 -kilpailussa.
Ville Tietäväinen’s conceptual illustration series for Helsingin Sanomat -newspaper was awarded with Silver at The Best of the Year 2012 -competition.
April 17th, 2013 Timo
Rakastettu amerikkalaiskirjailija vierailee Helsingissä 17.–20.4. Tämän on tarkkaavainen kirjakaupan asiakas saattanutkin panna merkille.
Suunnittelin viime syksynä kannen John Irvingin uuteen romaaniin Minä olen monta. Onneksi en kannen parisenttisiä nenäukkoja piirrellessäni arvannut, että ne skaalataan lähes satakertaisiksi. Tai että kirjailija itse saapuu juhlistamaan pyhäkkönsä avajaisia. Ainakin näennäinen rentous oli siten helpompi saavuttaa.
John Irving Helsingissä:
Torstai 18.4. klo 17:00 Akateeminen Kirjakauppa
Perjantai 19.4. klo 10:00 Helsingin yliopisto, Porthania
Lauantai 20.4. klo 14:00 Suomalainen Kirjakauppa
Ps. Huhujen mukaan juhlakalun signeerauskäsi on pipi.

April 6th, 2013 Ville
Vuonna 1998 Kuukausiliitteen silloinen AD, nykyinen työhuonekaverini Lasse kysyi, tekisinkö noin 200 kuvaa vuosituhannen vaihteessa julkaistavaan 1000 vuoden historia -numeroon.
Moinen urakka oli märkäkorvalle kiistatta vuosituhannen tilaisuus, mutta viikonlopun yli jouduin suostumistani pähkäilemään.
Työ tuli viemään seitsemän kuukautta ja oli ratkaiseva tekijä ammatillisen ajopuuteoriani murskaamisessa. Näiden kuukausien aikana päätin siirtyä opiskelemani arkkitehtuurin parista käyttögraafikoksi.
Työtä varten tuli kehittää oma tyylinsä ja tekniikkansa, joiden piti olla linjassa läpi projektin. Kannoin lehteen useita ehdotuksia, kunnes olimme yksimielisiä vuosituhannen arvoisesta toteutustavasta: tekisin kuvat sävypohjalle akvarellikynin ja guassein.
Tyylilajiksi muodostui ”heraldinen realismi” – sekoitus kertovaa todenmukaisuutta ja sadunomaista ajattomuutta.
Joka vuosisadalle tarvittiin yksi suuri nelivärinen kuva ja viiden kulttuuriaikajanan sävyihin sovitettuja pienempiä kuvia 10 kpl per vuosisata.
Kehitin työrutiinin, jossa vietin aina viikon kirjastoissa suodattamassa maailmanhistorian runsaudenpulasta aiheita ja referenssejä kullekin vuosisadalle ja loppukuun piirtäen yhtä vuosisataa. Pikkuhiljaa aloin saada toimitukseltakin ehdotuslistoja, joista valitsimme kiinnostavimmat ja parhaiten vinjetteinä toimivat aiheet.
Suurten kuvien aiheiksi valikoitui maailmanhistoriaa muuttaneita tapahtumia. Pienissä kuvissa esitin asioita, joihin tämän päivän ihminen voisi suhteuttaa elämäänsä – esimerkiksi turkkilaisen keksinnön, haarukan, lanseeraus 1000-luvulla. Kristikunnassa sen käyttöä pidettiin suurena syntinä, ja lisäsin haarukanpiikkien varjon aterinta lähellä kynttilää pitelevän turkkilaisnaisen varjokuvan sarviksi.
Kun koulutkin tilasivat vuosituhatliitettä opetuskäyttöön, tuntui suorastaan pelottavalta, että omat usein kuriositeetteihin painottuneet valinnat ja joskus referenssien puutteessa täysin keksitty kuvamaailma on nyt osa kollektiivista muistia ja totuutta.
Kuukausiliitteen kannet
April 6th, 2013 Timo
Ensimmäinen kuvittamani lastenkirja Isä vaihtaa vapaalle (WSOY) ilmestyy toukokuussa. Jukka Laajarinteen kirjoittama isän ja tyttären on-the-road -tarina antoi mahdollisuuden piirtää hyvin vaihtelevia miljöitä; kirjassa piipahdetaan niin lentokentällä, tyhjässä varastohallissa kuin huoltoasemalla ja satamassakin. Välillä kaahaillaan kaduilla tai lennetään kaupungin kattojen yllä.
Rakennetun ympäristön lisäksi käsikirjoitus pakotti minut kuvaamaan myös Suurta Tuntematonta: maaseutua. Vaikkei realismi ole lajini, oli nyt tukeuduttava lähdeteokseen. Otavan värikasvio apunani piirtelin puita ja niitä pienempiä juttuja: kasveja.
March 21st, 2013 Timo
Jos laskin oikein, huomenna tulee kuluneeksi 181 vuotta saksalaisen kirjailijan ja yleisneron Johann Wolfgang von Goethen syntymästä. Merkkipäivän kunniaksi julistan kirjallisuusaiheisen kilpailun.
Piirsin oheiset kirjailijakuvat muutama vuosi sitten ilman tilausta. Ajattelin kai osallistua Strand-kirjakaupan kassikilpailuun tai jotain. En saata muistaa.
Tehtävä kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan: tunnista kirjailijat. Lähetä numeroitu kirjailijalista otsikolla 181 vuotta saksalaisen kirjailijan ja yleisneron Johann Wolfgang von Goethen syntymästä -juhlakilpailu! osoitteeseen timomanttari@gmail.com
Eniten (tai nopeimmin) ”kynäniekkoja” tunnistanut voittaa mahtavan kirjapalkinnon: Daniil Harmsin teoksen Ensiksikin ja toiseksi, jonka kannessa niinikään on piirtämäni kirjailijakuva. Siis postiosoite mukaan jos havittelet palkintoa.

March 19th, 2013 Ville
Kuvitus voi pureutua tietyn henkilön ulkomuotoon ja pään sisälle. Käsitekuvituksen henkilö voi myös edustaa laajempaa ihmisryhmää tai ajatustapaa.
Jälkimmäisessä tapauksessa kuvitettavan hahmon sukupuoli on kuvittajalle hankala pähkinä. (Naispuolinen) kuvatoimittaja kysyi perustellun kysymyksen, joka on vaivannut itseänikin koko työuran: miksi kuvitusten esimerkkihahmoina on niin usein miehiä? Eikö näinä teoreettisen tasa-arvon aikoina joka toinen subjekti voisi olla nainen? Eikö mieskuvittaja koskaan haikaile naisen piirtämistä? Eikö jokanainen kuvassa voi ilmentää sitä kaikkea mitä oikeassa elämässäkin?
Valitettavasti ei. Nainen kuvituksessa tuntuu aina kannanotolta – poikkeamalta, joka herättää katsojan pohtimaan sukupuolen merkitystä kuvituksen idean ja väittämän kannalta. Pyysin kuvatoimittajaa ajattelemaan oheisen kuvituksen hallitsijaa, johtajaa tai, paratkoon, puhekuplan alle lyyhistynyttä työläishahmoa naiseksi. Kuvan sukupuoleton sanoma – kuinka sananparsia on kautta historian käytetty työtä tekevän kansan moraalisena ikeenä – hämärtyisi ja sävyttyisi kovin toiseksi.
Mies ihmisen perikuvana on tatuoitu niin syvälle kollektiiviseen mielikuvapankkiimme, että asian oikaiseminen vaatii sukupolvien ajan. Sovimme kuvatoimittajan kanssa, että hivutamme tästä lähtien naishahmoja mukaan aina kun voimme. Visuaalinen kulttuurivallankumous on käynnistynyt.
Why is it that the human model in conceptual illustration is usually a man? This valid question from a picture editor is one that disturbs me every now and then. The fact that a woman figure in an illustration is always some kind of a gender statement, diminishes the options I have in portraying characters as representatives of larger groups or point of views.
March 14th, 2013 Ville
Kirjataiteen komitea jakoi jälleen palkinnot kauneimmista kirjoista ja kansista:
Reidar Palmgren: Sudenmarja (Otava)
Graafinen suunnittelu ja kuvitus / graphic design and illustration Timo Mänttäri
Eugen Ruge: Vähenevän valon aikaan (Atena)
Graafinen suunnittelu ja kuvitus / graphic design and illustration Timo Mänttäri

February 5th, 2013 Vesa
Heinäkuussa 2009 aloin laittaa valokuvia Flickr-kuvapalveluun, pojan leluja ja sensellaisia. Nyt kuvia on käyty katsomassa 3,5 miljoonaa kertaa ja huvista on tullut työtä. Se on silti hupia.
Tein kesällä 2012 Legolle Hobitti-Legojen fiiliskuvapaketin ja myöhemmin sitten Marvelille Iron Man 3:een liittyvien lelujen promokuvia, olen ne liittänyt nyt portfoliooni.
Vuosi 2013 jatkuu näillä näkymin tiiviisti valokuvien parissa, toivottavasti muutama kuvituskin saadaan joukkoon mahtumaan. Lisää myöhemmin.
In July 2009 I began to upload photographs on my Flickr account, toys from my kid’s supply and whatnot. They have now received 3.5 million hits and hobby has turned into work. It’s still great fun.
In summer 2012 I did a shoot for Lego Hobbit products and later an Iron Man 3 promo shoot for Marvel. I have now added them to my portfolio.
The year 2013 continues with photography one way or another, I hope I can catch some illustration assignments here and there as well. More later, watch this space.